Hiilidioksidin kahdet kasvot

Hiilidioksidista kirjoitetaan jatkuvasti hyvin negatiivisesti. Pitäisikö kuitenkin pohtia hieman mitä hiilidioksidi oikeasti on. Mihin tarvitsemme sitä? Mitkä muut asiat vaikuttavat planeettamme syklisiin lämpövaihteluihin? Onko lämpöjaksot selitettävissä pelkästään hiilidioksidilla, vai onko mutkat vedetty suoriksi?

Lehdistä saa helposti sen kuvan, että hiilidioksidi olisi SUPERlämmittävä kaasu. Näin ei kuitenkaan asia aidosti ole. Yhtenä esimerkkinä voidaan pitää Mars planeettaa. Marssin hiilidioksidin määrä sen kaasukehästä on yli 95%, Maassa ei edes yhtä prosenttia (0,04%). Marsin keskilämpötila on -50 astetta ja se voi nousta yli -150 asteeseen. Suoraan Marssia ei voi Maahan tietenkään verrata, mutta se kuitenkin auttaa hiilidioksidin tutkimisessa ja ymmärtämisessä.

Hiilidioksidi muodostuu yhdestä hiiliatomista ja kahdesta happiatomista. Se on rakenteeltaan lineaarinen. Hiilidioksidin rakenne vaikuttaa sen kykyyn tuottaa lämpöä. Lämpökyky heikompi kuin esimerkiksi metaanin, jossa on neljä atomia.

Ilmakehän alimmissa kerroksissa voimakkain kasvihuonekaasu on vesihöyry, joka yksinään selittää luonnollisen kasvihuoneilmiön aiheuttamasta maapallon lämmityksestä yli puolet 70%.

Onko hiilidioksidi myrkky?

-Ei, se on aine, jota ilman elollista maailmaa ei olisi olemassa. Kasvit tarvitsevat hiilidioksidia fotosynteesiin. Kehomme taas tarvitsee hiilidioksidia tietyn määrän happiatomien vapauttamiseen verestä elimistön käyttöön. Tämän kyseisen ilmiön havaitsi aikoinaan tanskalainen Christian Bohr 1900-luvun alussa. Silti monilla elää sitkeästi uskomus, että mitä enemmän hengität, sitä paremmin saat happea. Vaikutus on itse asiassa on juuri päinvastainen. Kun ihminen vetää keuhkot pullolleen ilmaa ja puhaltaa voimakkaasti ulos, poistuu kehosta elintärkeää hiilidioksidia. Kehoon syntyy vaje. Veressä oleva happi sitoutuu entistä tiukemmin vereen, eikä mene kudosten käyttöön. Seurauksena voi olla elimistön hapenpuute.

Miksi hiilidioksidin lisääntyminen voi olla jopa hyvä asia?

-Mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän tarvitsemme hiilidioksidia, koska tarvitsemme enemmän ruokaa. Hiilidioksidihan lisää kasvien kasvua fotosynteesin kautta. Sinänsä erittäin nerokas järjestelmä. YK:n ennusteen mukaan väkiluku on 8,5 miljardia vuonna 2030 ja 9,7 miljardia vuonna 2050. Mitä tapahtuu jos hiilidioksidi alkaisi rajusti vähentymään ja ihmisten väkiluku kasvaisi?